HARMAUS VÄISTYY (The Grey Yields)

Harmaus väistyy tähtien tieltä 
en tiedä mihin ne minua ajaa 
kuun kierto on muistojen rata 
se toistaa itsensä loppumattomiin 

Jos uskaltaisin ottaa osani 
tietäisin olenko olemassa 
vai vain unta tämän kaupungin 
kivisillä kaduilla, pihoilla ja kujilla 

Sen tiedän, että 
lujuus taipuu käsiesi lämmöstä 
menneisyys itkee iloa 
ja tulevien tekojen hahmot 
vierivät rinnettä alas kuin hullut 
tulevien tekojen hahmot 
kierivät rinnettä alas kuin hullut 

En vielä näe mihin kaikki kääntyy 
sen on oltava parempaa kuin tämä hyvä 

Kastehelmet vierähtelee lehdiltä 
aamu-usvan aikaan 
otan ne kielelleni 
ja nautin kuin päivittäisen leivän 

Kun hämärä kaikkoaa 
katselen itseäni uusin silmin 
ne on sinun silmäsi 
vaikket sitä vielä tiedä 

Sen tiedän, että 
lujuus taipuu käsiesi lämmöstä 
menneisyys itkee iloa 
ja tulevien tekojen hahmot 
vierivät rinnettä alas kuin hullut 
ja tulevien tekojen hahmot 
kierivät rinnettä alas kuin hullut 

En kaipaa kyynärsauvoja, tekoniveliä, kultahampaita 
tukemaan tätä luurankoa, joka elää kuin kuollut 

Kun hämärä kaikkoaa 
katselen itseäni uusin silmin 
ne on sinun silmäsi 
vaikket sitä vielä tiedä.

The grey yields from the path of the stars

I do not know where they take me,

the circuit of the moon is the track of memories

repeating itself on and on

If I would dare to take my part

I'd know if I exist

or if I am but dreams on the paved streets,

yards and alleys of this city

What I do know

is that hardness bends of your hands' warmth 

What is past cries of happiness

And the figures of the deeds to come

roll down the slope like madmen

The figures of the deeds to come

roll downhill as if crazy

I cannot yet see where it all turns

it has to be better than all this good

The pearls of dew elapse from the leaves

in the hour of morning mist

I take them on my tongue

and eat like the daily bread

When the dusk withdraws

I watch myself with new eyes

these are your eyes 

although you do not yet know

What I do know

is that hardness bends of your hands' warmth 

What is past cries of happiness

And the figures of the deeds to come

roll down the slope like madmen

The figures of the deeds to come

roll downhill as if crazy

I do not want crutches, joint replacements, golden teeth

to support this skeleton that lives like a dead

When the dusk withdraws

I watch myself with new eyes

these are your eyes 

although you do not yet know.

Subscribe for updates and info

@2019 Teemu Suuntamaa