KUIN KAIKKIEN PETOJEN (As All the Beasts)

Katsele loputtomia mahdollisuuksia, 
jotka häilyvät aamun hämärässä, 
noissa pienissä hennoissa käsissä, 
noiden silmien syvissä kuiluissa, 
  
versoissa, jotka kohoavat kosteasta maasta, 
lintujen lennoissa taivaan avaruutta vasten, 
sanoissa, jotka asettuvat paikoilleen kuin mielettömät 
  
Valkeina päivinä valkeilla käytävillä 
liikkuu tuuli, jolla on melkein kasvot, 
ja se kuiskaa jotain; sen melkein ymmärtää 
ja se kuiskaa jotain; sen melkein ymmärtää 
  
Sitten valkeus kuolee ja valo käy vähiin. 
Ja on nähtävä jälleen pimeässä 
Sitten valkeus kuolee ja valo käy vähiin. 
Ja on nähtävä jälleen pimeässä 

Niin kuin kaikkien petojen 
Niin kuin kaikkien petojen.

See the endless possibilities,

that hover on the morning dusk,

in those small delicate hands,

in the deep abyss of those eyes,

 

in the sprouts that rise from the damp earth,

in the flights of birds against the vastness of the sky,

in words, that senselessly take their place

 

On luminous days on bright passageways  

there moves a wind, that almost carries a face,

and it whispers something: you can almost understand

and it whispers something: you can almost understand

Then the luminosity dies, and the light turns dim

and you have to see in the dark once again

Then the luminosity dies, and the light turns dim

and you have to see in the dark once again

 

As all the beasts

As all the beasts.

Subscribe for updates and info

@2019 Teemu Suuntamaa